Rättipoikki, kotiin vihdoinkin iltamyöhällä mä raahustin ja oveen aloin avainta sovittaa
Se ovi kuitenkaan ei totellut, ei jostain syystä millään auennut
On usein elämä tää hieman hankalaa
* Se pistää miettimään, kun jotain yrittää ja silti ulos jää yhtenään
Viesti tuli, siinä kerrottiin suhdanteiden olevan nyt niin, et ei oo kotiin mulla enää asiaa
Vai niin, siis jouduin nielemään ei kämppää, ei poikaystävää
En olis saanut luottaa tähänkään
Se alkaa naurattaa, kun oppii huomaamaan, et kaikki katoaa aikanaan
Sellaista käy, c'est la vie, totesin ja sit hiippailin pois
Turha tääl itkeä, raivari hyödytön ois
Se alkaa naurattaa, kun oppii huomaamaan, et kaikki katoaa
aikanaan, aikanaan
